Keski-Suomen lehdistö

Ensimmäiset lehdet

Ensimmäinen Jyväskylässä ilmestynyt lehti oli Koti ja koulu (1864-1866). Sen perustamisen taustalla vaikutti vahvasti seminaarin ensimmäinen johtaja Uno Cygnaeus (1810-1888), joka oli saanut 1850-luvun puolivälissä tehtäväkseen suunnitella kansakoululaitoksen perustamisen maahan. Vuonna 1861 hän julkaisikin tästä ehdotuksen, jonka yksi seuraus oli seminaarin perustaminen Jyväskylään. Toimiessaan seminaarin johtajana (1863-1969) Cygnaeus keskittyi toisaalta opettajien kasvattamiseen ja toisaalta kansakoululaitoksen puolesta puhumiseen. Näiden tulisi kuulua myös seminaarin koulutusohjelmaan ja niiden ajamiseksi olisi perustettava seminaarin opettajien toimittama kasvatusopillinen aikakauslehti. Tämä toteutuikin ja käytännössä Jyväskylän ensimmäisen lehden perustivat kolme seminaarin lehtoria: Nestor Järvinen (uskonto), Jaako Länkelä (suomen kieli) ja Olai Wallin (historia). Hengeltään Koti ja Koulu oli kansallinen ja tyypiltään enemmän aikakaus- kuin uutis- ja ilmoituslehti.

Toinen Jyväskylässä ilmestynyt lehti oli piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildtin (1810-1893) julkaisema ja toimittama Kansan Lehti (1868-1870). Schildt oli vuosikymmeniä kirjoittanut aktiivisesti lehtiin ja suomenkielinen lehdistö oli ollut hänen mielenkiintonsa kohteenaan. Kilpisen nimellä hän oli tunnettu fennomaani koko maassa, joten lehden perustamiseen oli kokemusta. Yksi syy lehden syntyyn saattoi olla myös Koti ja Koulu -lehti, jonka nuoret toimittajat olivat astuneet hänen toimialueelleen. Edeltäjäänsä selvemmin Kansan lehti oli sanomalehti. Se oli myös kansanvalistuksellinen ja sitä leimasi voimakas uskonnollisuus. Lehti teki merkittävän työn tuomalla esille ja täsmentämällä Keski-Suomen maakunnan käsitteen.

Molemmat ensimmäisistä lehdistä toimivat vain kaksi vuotta. Ensimmäinen lopetti toimintansa kirjanpainajan kuolemaan, toinen toimittajan kiireeseen ja kyllästymiseen. Jyväskylä ei kuitenkaan jäänyt ilman lehteä, sillä vuonna 1871 aloitti toimintansa Keski-Suomi, nykyisen Keskisuomalaisen edeltäjä.

Keski-Suomi perustetaan 1871

Keski-Suomen perusti nuori liikemies Heikki Fabian Helminen (1847-1892) ja lehden ensimmäinen numero ilmestyi 7.1.1871. Tuolloin Suomessa ilmestyi 19 muuta sanomalehteä. Lehti oli poliittisesti sitoutunut suomalaiskansallisiin fennomaaneihin. Lehteä voitiinkin 1880-luvun kielikiistojen vuosikymmenellä kielipoliittiseksi puoluelehdeksi. Alkuvuosina lehdessä oli myös voimakas kasvatusopillinen sävy. Valistushenki näkyi myös maataloutta koskevissa kirjoituksissa, kun viljelijöitä yritettiin ohjata erikoistumaan karjatalouteen. Keski-Suomi julkaisi myös ulkomaan uutisia. Heikki Helminen joutui kuitenkin liiketoimissaan vaikeuksiin ja hän luopui lehdestä 1885.

Keski-Suomi-lehden ensimmäinen numero 7.1.1871. Suomen vanhin suomenkielinen sanomalehti.

Keski-Suomi-lehden ensimmäinen numero 7.1.1871. Suomen vanhin suomenkielinen sanomalehti.

Lehteä ei lakkautettu, vaan se siirtyi kaupan jälkeen varta vasten perustetulle Sanomalehden Osakeyhtiö Keski-Suomelle. Lehden nimi pysyi samana, mutta omistajanvaihdoksen jälkeen vuonna 1886 sen linja muuttui. Lehti ajoi radikaalia kielipolitiikkaa ja uusia yhteiskunnallisia aatteita. Siitä tuli nuorsuomalaisten ryhmän ensimmäinen pää-äänenkannattaja vuosiksi 1886-1889.

Keski-Suomi lehden perustaja H. F. Helminen.

Keski-Suomi lehden perustaja H. F. Helminen.

Keski-Suomi ja kilpailijat

Keski-Suomi sai myös kilpailijan Suomalaisesta vuonna 1899. Se oli vanhasuomalainen, uskonnollinen, valtiollinen ja taloudellinen kansalle suunnattu lehti, joka perustettiin vastavetona Keski-Suomen nuorsuomalaiselle kirjoittelulle. Myöhemmin Suomalainen yhtyi Keski-Suomen kanssa nykyiseksi Keskisuomalaiseksi.

Suomalainen, kirjapaino vuonna 1898, joka sulautui Keskisuomalaiseen. Kuva on otettu niinä aikoina, jolloin lehtori Länkelä omisti Suomalaisen. Sanomalehti Keskisuomalainen, historia.

Suomalainen, kirjapaino vuonna 1898, joka sulautui Keskisuomalaiseen. Kuva on otettu niinä aikoina, jolloin lehtori Länkelä omisti Suomalaisen.

Nuorsuomalaiset eivät kuitenkaan löytäneet yhteistä linjaa, vaan puolue jakautui oikeistoon ka vasemmistoon. Nuorsuomalaisen vasemmiston kannattajat perustivat Keski-Suomen Sanomat, joka jäi kuitenkin lyhytikäiseksi (1911 – 1913).

Vaalien ja Suomen itsenäistymisen aikoihin vuonna 1917 Nuor- ja vanhasuomalaisista pesäeron tehnyt Maalaisliitto päätti myös julkaista oman lehden. Saarijärven Paavo alkoi ilmestyä vuoden1918 alusta.

SaarijärvenPaavo

Saarijärven Paavon toimitilat osoitteessa Vapaudenkatu 42.

Keski-Suomi ja Suomalainen yhdistyvät Keskisuomalaiseksi 1918

Vuoden 1917 vaaleissa vanha- ja nuorsuomalaisten vaaliyhteistyötä lujittui , ja samalla nousi esiin kysymys Keski-Suomen ja Suomalaisen yhdistämisestä. Uuden lehden, Keskisuomalaisen, ensimmäinen numero ilmestyi 3.1.1918 samannimisen osakeyhtiön julkaisemana. Yhteistyö sujui ainoastaan kevään 1918 ajan, sillä suomalaiset puolueet tulivat keskenään toimeen vain yhteistä vihollista vastaan. Kansalaissodan jälkeen nousi esiin jälleen puolueita erottavia kysymyksiä, joista tärkein oli valtiomuotokysymys.

Keskisuomalaisen henkilökunta 1930-luvulla Kauppakadun toimituksessa.

Keskisuomalaisen henkilökunta 1930-luvulla Kauppakadun toimituksessa.

Vuosina 1919-1922 Keskisuomalainen muuttui nuorsuomalaisista muodostetun edistyspuolueen äänenkannattajaksi.

Keskisuomalainen rakensi sekä kirjapainorakennuksen että sen aikaisissa oloissa mahtavan viisikerroksisen asuin- ja liiketalon kivestä Jyväskylän Kauppa- ja Gummeruksenkadun kulmaan 1920-luvulla. Lisäksi lehti hankki rotaatiopainokoneen vuonna 1929.

Keskisuomalaisen toimitalo Kauppakadun ja Gummeruksenkadun kulmassa 1920-luvulla.

Keskisuomalaisen toimitalo Kauppakadun ja Gummeruksenkadun kulmassa 1920-luvulla.

Kun maailmanlaajuinen lama iski vuonna 1929, lehti ajautui vararikkoon ja myytiin painoineen maalaisliittolaisen Saarijärven Paavo -lehden tukiyhtiölle, Oy Keskimaalle. Lehti jatkoi maalaisliitolaisesti suuntautuneena keskustalehtenä edelleen nimellä Keskisuomalainen.

Keskisuomalaisen poliittisessa linjassa tapahtui viimeinen muutos vuonna 1986, kun se julistautui puolueista riippumattomaksi keskustalaiseksi sanomalehdeksi.

 

Keskisuomalaisen rakennuttama asuin- ja liiketalo valmistui Kauppakatu 17:ään joulun alla 1930.

Keskisuomalaisen rakennuttama asuin- ja liiketalo valmistui Kauppakatu 17:ään joulun alla 1930.

Keskisuomalaisen liikemerkit

Keskisuomalaisen perustamisesta vuoteen 1985 saakka lehdestä käytettiin vain KSML-lyhennettä. Vuonna 1985 yhtiön nimessä OY siirtyi edestä taakse ja pari kuukautta tuosta tapahtui näkyvämpi muutos eli yhtiö, lehti ja painotalo saivat liikemerkin. Suunnittelijana oli professori Kyösti Varis, kansainvälisesti arvostettu ja tunnettu julisteiden ja liikemerkkien suunnittelija. Liikemerkki symboloi paperiratoja, viestinnän kulkua ja eteenpäin suuntautuneisuutta. Liikemerkki otettiin käyttöön vuonna 1986 lehden 125-vuotisjuhlan kunniaksi. Vuonna 1996 merkki korvattiin Pekka Ruokolaisen (mainostoimisto BBDO) suunnittelemalla uudella liikemerkillä, joka symboloi avointa viestinvälitystä, kehitystä, uusiutumista, keskisuomalaista luontoa, vettä ja metsää.

Kyösti Variksen suunnittelema Keskisuomalaisen liikemerkki, joka oli käytössä vuosina 1985-1996.

Kyösti Variksen suunnittelema Keskisuomalaisen liikemerkki, joka oli käytössä vuosina 1985-1996.

 

Pekka Ruokolaisen suunnittelema liikemerkki, joka otettiin käyttöön vuonna 1996.

Pekka Ruokolaisen suunnittelema liikemerkki, joka otettiin käyttöön vuonna 1996.

Keski-Suomen ja Keskisuomalaisen päätoimittajat

Heikki Fabian Helminen 1871-1885 (vastaava päätoimittaja)
K. J. Gummerus 1876-1877, 1880
K. J. Högman 1878-1879
Juhani Brofeldt 1886
Eero Erkko 1887-1889
Teuvo Pakkala 1890
Gustav Svahn 1891-1914 (vastaava päätoimittaja)
Kyösti Kanniainen 1893-1906
Waltteri Wuorelainen 1907-1910
K. A. Järvi 1910-1911
Heikki Hyppönen 1913-1917, 1919-1928
F. A. Hästesko 1918
Antero Selänne 1918-1919
Torsten Kaukoranta 1928-1932
Anttoni Takala 1932-1947
Lassi Utsjoki 1947
Martti Juusela 1947-1973
Heikki Juusela 1973 -1975
Erkki Laatikainen 1975 -2008
Pekka Mervola 2008 –